Pikkuisen valoa

Messinkiä kirpparilta.

Pitkästä aikaa tuli tänään käytyä pieni kirpparikierros, kun on tullut flunssailtua toista viikkoa. Mitään ihmeellistä ei löytynyt, mutta mukavaa ajanvietettähän se taas oli. Tulipa taas hommattua yksi kynttiläkippo, tällä kertaa messinkinen sydänkuvioinen alusta kynttilälle. Tänä syksynä on tullut haalittua noita kynttiläkipposia, joten ehkä vähäksi aikaa riittää.

Kissat ja kippo kirppareilta.

Kyllä se vaan tämä pimeä aika sen tekee, että tekee mieli tätä omaa kotipesää valaista. "Jouluvalotkin" ovat olleet käytössä jo pidemmän aikaa. Ostin ihan kaupasta sellaiset valkoiset pallovalot ja asettelin vitriinikaapin päälle. Hauska ylläri oli, että joku oli hylännyt roskiskatokseen vanhoja sisustusjuttujaan ja sieltä löysin toimivat led-valot. Lähempänä joulua laitan vielä paperitähden ikkunaan. Eiköhän tässä ala olla taas pimeän torjunta -patteristo koossa!

Kastehelmi, vanha Aarikka ja sekalaista pientä tavaraa.

Vanhan ostamisesta

Miksi käytetty olisi jotenkin ällöttävää, kun lähes kaiken voi putsata ja pestä ennen käyttöä? Olen vuosien saatossa ostanut lähes kaikkea mahdollista käytettynä. Sanoisin jopa, että minulle se, että jokin on käytettynä ostettu tuo lisäarvoa. Tykkään siitä ajatuksesta, että joku on katsonut tavaran tai vaatteen itselleen tarpeettomaksi, mutta minulle se on käyttökelpoinen. Ja kas, ei tarvinnut käydä kaupasta ostamassa uutta. Kait se on vähän hassua, mutta koen hyvää mieltä jotakin vanhaa tavaraa käyttäessäni, kun muistan mistä olen sen löytänyt. Itselleni vanhalta mummolta ostettu yöpaita tuntuu vielä asteen mukavammalta juuri sen vuoksi, mistä se on peräisin.

Suurin osa vanhana ostamastani on kyllä kieltämättä ns. turhaa, eli sellaista jota ei nyt ihmislapsi välttämättä tarvitsisi, mutta kun se on kivaa ja kaunista. Vaatteet, astiat ja asusteet viekoittelevat itseäni pahiten. Keräilijäluonteena myönnän, että pieniä kokoelmia syntyy kuin huomaamatta. Ettei menisi hurskasteluksi, niin ostan minäkin kaupasta tarpeellista ja tarpeetontakin. Oleellista ylipäänsä kuluttamisessa onkin mielestäni se, että sen minkä hankkii tavalla tai toisella, on riittävän laadukasta kestääkseen eikä siihen kyllästy heti. Tyylikokeiluihin suosittelen kirpparia, niin kiittää lompakko ja luonto. 

Ilmeisesti venäläisiä rintakoruja kirpparilta ostetulla Marimekon Vihkiruusu-tarjottimella. Maatuska huuto.netistä, pariskunta peritty ja loput kirppareilta. Tässä sitä taas on huomaatta syntynyt pieni kokoelma.

 

Jospa aloittaisin

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt oman blogin pitämistä edes harvakseltaan. Tarkoitukseni on jakaa pohdintoja lähinnä elämän esteettisistä iloista ja muistakin vapaa-ajan mietteistä.  Kirppiskissa-nimi kertoo aika osuvasti siitä, että kirppareiden koluamista ja vintagea voi pitää minulle pienimuotoisena harrastuksena. Lisäksi kissat ovat tietysti parhaita eläimiä.